VEISTOKSIA

Rosa Pisilä

9.1.-1.2.2009

Mitä kysymyksiä itseltäni kysyn? 

Tänä päivänä puhutaan muodikkaasti kierrätyksestä, energiasäästöstä ja kuluttamisen hillitsemisestä. Mutta toimiiko tämä muulla tasolla kuin hienoissa puheissa? Käyttäydymmekö tai teemmekö me itse sen kummemmin kuin enemmistö ihmisistä, puhuu mutta ei toimi. Teenkö itse mitään edistääkseni puhumiani arvoja ja asenteita? 

Sisältö 

Näyttely sisältää ympäristöömme ja eelintilaamme liittyvän kysymyksen johon toivon katsojan heräävän. Millä tavalla me kulutamme ja käytämme meidän ainutta paikkaa asua ja elää. Millaista energiaa meidän tulisi tulevaisuudessa hyödyntää, jotta tulevat sukupolvet voivat vielä elää sopusoinnussa luonnon kanssa? Näyttely toteutuu veistotaiteen keinoin materiaalina pääasiassa kotimainen puu, joka on kierrätystavaraa, sekä muu kierrätysmateriaali. Teoksissani esiintyy voimakkaasti elementtinä vesi, maa, äitimaa. Vesi on elämänkaaressamme ja koko ekosysteemissämme merkittävä tekijä, se antaa elämän mutta myös ottaa sen. Haluan tuoda esille veden herkkyyden ja sen haavoittuvuuden koko ekosysteemimme herkkyyden.  kierrätys taiteessa ja arkipäivässä. Toisen vanha on toisen uusi. Jos taiteessa hyödynnettäisiin enemmän vanhoja töitä, materiaaleja, millaisia töitä niistä syntyy? Olisivatko ne taidemaailmalle yhtä arvokkaita, kuin aina uudesta materiaalista luodut. Pitäisikö taiteilijoiden kierrättää enemmän ajatuksiaan ja materiaalejaan? onko se ylipäätään mahdollista? Voisiko taiteilijat tehdä enemmän asioiden hyväksi kuin vain puhua? Onko tämän päivän taiteilija sisustustaiteilija ja tuottavuuteen sidoksissa ja kenelle sitä taidetta nykyisin tehdään? Tuotammeko turhaa materiaa maailmaan vain omien pakkomielteidemme vuoksi? ketä varastoon tehdyt teokset hyödyttävät? 

Miksi näyttely on tehty 

Tänä päivänä me ihmiset enää harvoin pysähdymme miettimään jo itsestään selvyydeksi muodostuneita asioita, kuten luonnon liikkeitä. Itseni näiden pienten ihmeiden uudelleen pohdiskeluun ja syventymiseen herätti omat lapseni ja kasvuni äitiyteen. Heidän kysymykset veden virtaamisesta ja pilvien liikkumisesta sai aikaan tämän teossarjan. Näyttely kehittää ihmisten mielikuvitusta, sekä saa kysymään kysymyksiä, mitkä ovat unohtuneet. Se näyttää meitä ympäröivät luonnolliset asiat toisella tavalla ja herättää lapsenomaisen ihmettelyn jälleen henkiin. näyttely opettaa elämän perusasioita veistotaiteen avulla. jatkossa he pystyvät näkemään asioita eri tavalla ja tekemään uudenlaisia havaintoja heitä ympäröivästä maailmasta. Taiteessani en halua suoraa osoittaa jonkin asian olemassaoloa, vaan näyttää apstraktein keinoin suuntaa ja herätellä kysymyksiä ja halua saada vastauksia.Näyttelyn on tarkoitus viedä katsoja syvemmälle luomisen lähteille ja herättää ajatuksia luonnonvaroista, sekä elämän kaksiulotteisuudesta. Onko maapallo kakku, joka kuuluu kaikille? Ja tarvitseeko minun ottaa vastuuta sen tulevaisuudesta? 

Tervetuloa näyttelyyn
Mutta käykää toki katsomassa paikan päällä!

Sivustoihin liittyvät oikaisut/korjaukset tapahtuu täältä: digitipi@gmail.com